Saaristoasiain neuvottelukunta teetti pari vuotta sitten selvityksen, joka kertoo, että 82 % nuorista ja 84 % mökin omistajista arvioivat vapaa-ajan asumisen säilyttävän suosionsa. Nuorista aikuisista 70 % piti todennäköisenä, että heidän vapaa-ajan asunnoilla viettämänsä aika on kasvanut vuonna 2030.
Maa- ja metsätalousministeriön saaristoasioiden johtava asiantuntija ja saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri on tutkimuksen kanssa samaa mieltä.
- Mökkeily säilyttää suosionsa, mutta muuttaa samalla muotoaan. Työelämän muuttuessa monilla aloilla entistä paikkariippumattomaksi, tarjoutuu ihmisille enemmän aikaa olla mökillä. Samalla mökin varustus- ja fasiliteettitasoa nostetaan lähemmäksi ykköskotia. Toisaalta arvostus luontoa kohtaan on kasvussa, mikä lisää luonnonmukaisempaa mökkeilyä hiilijalanjälkeä huomioiden.
Auri nostaa esiin nuorempien muuttuneen suhtautumisen asioiden omistamiseen.
- Nuorempi sukupolvi saattaa suhtautua mökinkin omistamiseen eri tavalla. Mökkiä voidaan vuokrata vaikka koko kesäksi tai omistaa se yhdessä kavereiden tai sukulaisten kanssa.
Alati kiiruinen työelämä huutaa jatkossakin vastapainoksi irtautumista mökille.
- Mökin merkitys hyvinvoinnissa korostuu. Siellä on helpompi rauhoittua. Samalla se on yhä useammalle ilmastotietoiselle valinta ulkomaanmatkailun sijaan, Auri kertoo.
Mökkikulttuurin muuttuessa myös yhteiskunnan tulee huomioida uudet vaatimukset.
- Laajakaistayhteyksien levittäminen mökkiseuduille on tärkeää nykyhallituksenkin edistämän paikkariippumattoman työelämän avittamiseksi. Samoin mökkikuntien saavutettavuuteen tulee panostaa lisäämällä kestäviä liikenneketjuja eli mm. parempia julkisia liikenneyhteyksiä, Auri visioi.