UPM Bonvesta

Ulkosuomalainen kesämökillä

08/07/2019 12:05:09

Ulkosuomalainen kesämökillä

Kun asuu suurimman osan vuodesta ulkomailla, Suomeen tulosta ja kesästä tulee väkisinkin se vuoden odotetuin juttu. Ne kaikki sateiset ja harmaat päivät unohtuvat talven aikana, samoin kuin kaikki pakolliset työtä vaativat mökkiaskareet. Mielessä on vain aurinkoinen päivä laiturilla kirjan kanssa, sauna ja muurinpohjapannulla paistetut letut. Ulkosuomalaisen mökkikesä on valmis… ainakin ajatuksissa!

Toissakesänä kun olin viimeisilläni raskaana, enkä enää voinut lentää kesäksi Suomeen, huomasin katselevani muiden ulkosuomalaisten mökkikuvia kateellisena. Niissä toistuivat samat teemat; järvi tai meri, sauna, uudet perunat, juhannus ja mansikkakakku, sekä loppukesästä myös mustikkametsä. Mökkitunnelman pystyy hyvin aistimaan kesäisistä kuvista, melkein haistamaan, mutta monesti mietin sitä, voiko amerikkalainen mieheni todellisuudessa kuitenkaan täysin ymmärtää suomalaista mökkikulttuuria. Hän nauttii hiljaisuudesta, luonnonläheisyydestä ja vähän yllättäen myös; makkarasta. Mutta ymmärtääköhän kuitenkaan ihan täysin sitä, miksi siirrymme näihin askeettisempiin oloihin kesäksi, lämmitämme pesuvedet padassa ja käymme ulkovessassa. Ja vielä nautimme siitä!

saunavihta_.jpg
 
kasi_pesu.jpg
 

Itselleni tuntuu tärkeälle saada siirrettyä mökkiperinnettä omille lapsille. Vierailemme ystävien ja sukulaisten mökeillä ja uimme Suomen monissa järvissä, sekä mökkeilemme omalla mökillä meren rannalla. Joka kesä odotamme yhtä innokkaasti näkevämme siilejä, joita meillä Kaliforniassa ei ole ollenkaan, ja pääsevämme keräämään mustikoita suoraan metsästä. Se tuntuu lapsista ihan mahtavalta! Äkkiä unohtuvat jättiläismäiset ja mauttomat pensasmustikat, joita koulun lounasboxista löytyy äidin jäljiltä, kun suu täyttyy jo metsässä pikkuisista mutta sitäkin makeammista metsämustikoista. Puolukatkin käy! Mutta kumpparit on hyvä olla pienissä jaloissa kun metsässä juostaan, mutta huh, täällä ei ainakaan tarvitse varoa kalkkarokäärmeitä!

 
puolukanvarpu.jpg
 

Mökkikesän huipennus on tietenkin aina juhannuksen yötön yö, ja täällä Pohjanmaalla myös venetsialaiset, jotka päättävät mökkikauden. Me emme tällä kertaa pääse juhlimaan venetsialaisia, sillä lasten vanhetessa koulujen loma-ajat ovat alkaneet sanelemaan aikatauluja, mutta juhannusyönä valvottiin kyllä aurinkoa ihmetellen. Keskiyön auringosta on tietenkin lähetetty monia kuvia sukulaisille ja ystäville Amerikkaan, ja kovastihan se ihmetystä aina aiheuttavat. Meille suomalaisille valoisat illat ja yöt sisältävät paljon muistoja, ja ne jotenkin antavat energiaakin. Ei väsytä, ei sitten millään, vaikka juhannusviikolla on vielä jetlagikin päällä!

Mutta jos amerikkalaiselta mieheltäni kysytään sitten, että mistä hän ei kesämökkeilyssä tykkää, ei vastausta tarvitse kauaa miettiä. HYTTYSET! Ne isot ja inisevät verenimijät, jotka tuntuvat rakastavan ulkomaalaista verta. Liekö meillä suomalaisilla joku vastustuskyky pistoja vastaan tullut äidinmaidossa, sillä tuskin huomaan hyttysenpistojen kohtia itselläni. Mieheni sen sijaan saa kutittavat ja punaiset patit, jotka vielä turpoavat ikävän näköisesti. “Makkarasormista” on tullut joka kesäinen riesa, kun joku hyttysistä osaa aina pistää jonnekin sormien alueelle. Mutta sekinhän kuuluu asiaan ja Suomen kesään!

 
keskiyon_aurinko.jpg
 
lapset_kalliolla.jpg
 

Ja niin se vaan on, että ulkosuomalaisillekin voi kehittyä omat kesämökkiperinteet! Vierailut ystäviä katsomaan heidän mökeilleen ovat muodostuneet meille jo perinteiksi. Samoin uusien kesäreseptien löytäminen. Tänä kesänä siihen on kuulunut ainakin yksi makea piirakka ja uusi perunaresepti. Ja se loppukesän ensimmäinen mustikkapiirakka mökin pihamaalta poimitusta mustikoista… sitä ei voi mikään voittaa!

Talven yli jaksellaan taas kun haaveillaan näistä perinteistä. Mutta onneksi kesä ei ole vielä ohi! Vielä ehdimme nauttimaan mökkeilystä tänäkin kesänä!

 

 

 

Lue UPM Bonvesta mökkiblogin uusimpia postauksia


 
Näytä lisää